Pelko on tärkeä suojelija

Kirjoitin eilen Instagramissa pelon tunteesta, koska olin itsekin vahvasti sen äärellä.

Jostain syystä, olen lapsesta asti pelännyt hammaslääkäriä todella paljon (enkä varmasti ole yksin tämän pelon kanssa!). Vuosien ajan menin hammaslääkäriin vasta kun se oli välttämätöntä, eli silloin kun hammassärky ei enää pysynyt poissa pelkällä särkylääkkeellä.

Kun ikää tuli lisää ja ymmärsin, että hammaslääkärin välttelyllä voisi olla kohtalokkaita seurauksia, pakotin itseni hammaslääkäriin. Pahimmassa tapauksessa hammaslääkärikeikka aiheutti minulle aluksi paniikkikohtauksen tuolissa, joka oli meille molemmille epämiellyttävää. Sen vuoksi kävin hammaslääkärissä esilääkityksellä (rauhoittavilla), joka kyllä poisti fyysiset reaktiot, mutta ei rauhoittanut mielensisäistä paniikkiani.

Kun opiskelin lisää tunteista ja peloista, päätin että haluaisin kokeilla pikkuhiljaa lievittää hammaslääkäripelkoani, jotta voisin edes jollain tasolla siedettävän rajoilla hoitaa sen jatkossa ilman lääkkeitä.

Pelko tunteena

Pelon tunteella on kaunis tehtävä. Se herää suojelemaan elämää ja auttaa ennakoimaan ja välttämään erilaisia uhkia ja vaaratilanteita.

Koemme erilaisia pelkoja lapsesta lähtien ja opimme välttämään esim. Polttavia asioita tai korkeita paikkoja. Kun pelästyy kerran kunnolla, saattaa karttaa samaa asiaa vastaisuudessa vaikka siihen ei olisi edes tarvetta. Pelko on tunteena niin voimakas että se tallentuu meihin yksittäistenkin tilanteiden seurauksena. ⁣

Pelon herättämät fysiologiset viestit kulkeutuvat aivojemme limbiseen järjestelmään sekunninsadasosassa, joten ennen kuin huomaammekaan olemme valmiustilassa taistelemaan tai pakenemaan. Pelko leviää nopeasti koko kehoomme ja vaikuttaa niin ruoansulatusjärjestelmäämme kuin hengitykseemme. Limbisessä järjestelmässä mantelitumake (vahtikoira kuvassa) vastaa erityisesti pelon (ja vihan) säätelystä, kun taas aivokuoressa (pöllö kuvassa) sijaitsevat tunteen tiedostamisesta, ymmärryksestä ja käsittelystä vastaavat toiminnot. Viesti pelosta tavoittaa mantelitumakkeen ennen aivokuorta, jonka vuoksi reaktio tapahtuu kauan ennen kuin ajattelumme ehtii hätiin.

Pelko ohjaa viesteillään meidät pysähtymään ja arvioimaan tilanteen. Onko uhka todellinen vai ei? Kun hetken päästä tiedostat sinussa heränneet tuntemukset ja valmiustilan kehossasi voit nimetä kokemuksen ja rauhoitella itseäsi sekä mahdollisesti muokata kokemuksesi. ⁣

Mikä minua sitten auttoi pelkoni kanssa?

Juuri tunteiden tiedostaminen ja sietäminen auttoivat minua siinä, että pystyn nykyään käymään hammaslääkärissä ilman esilääkitystä (ei se edelleenkään miellyttävää ole) ja eilen kohtasin suurimman hammaslääkäriin liittyvän pelkoni, eli viisaudenhampaan poiston pelkässä paikallispuudutuksessa (minulta on lapsen poistettu hampaita, minkä uskon toimivan pohjana tälle pelolle)! Tunnetaitoja vahvistamalla sekä erilaisten harjoitusten avulla oma hammaslääkäripelkoni on asettunut siedettäviin mittoihin. Itse olen saanut apua hammaslääkäripelkoon myös rauhoittavista eteerisistä öljyistä.

Mitä sitten tehdä kun haluaa käsitellä pelkoa?

❤ Kirjoita tai kerro tuntemuksistasi, jotta kokemuksesi jäsentyy ja muuttuu ymmärrettävämmäksi. Ota tueksesi ystävä tai kirjoita havaintojasi esimerkiksi tunnepäiväkirjaan, josta voit niitä myöhemmin tarkastella. Mieti myös mitä muita tunteita pelkoosi liittyy: Ahdistusta? Häpeää? Epävarmuutta? Yksinäisyyttä?

❤ Pelon ja siihen liittyvien kehollisten muutosten (syke nousee, lihakset jännittyvät, hengitys on pinnallista) tunnistaminen on avain siihen, että pelkoa voi tietoisesti käsitellä ja itseään rauhoitella. Kun siis seuraavan kerran kohtaat pelottavan tilanteen tai asian, tunnustele oloasi ja tee havaintoja kehosi muutoksista muuttamatta mitään: Ahaa, tälläinen tuntemus, Nyt huomaan sykkeeni nousevan, jne. Jos paniikki meinaa nousta, keskity hengitykseesi.

❤ Jos pelottavan asian kohtaaminen oikeassa elämässä tuntuu aluksi liian haastavalta, voit kohdata niitä myös mielikuvaharjoituksena. Voit esimerkiksi harjoitella tunteen kohtaamista mielikuvan avulla tai kohdata mielikuvissasi oikean pelottavan tilanteen. Keskity harjoituksessa hengitykseesi ja kun huomaat jonkin reaktion kehossasi, reagoi siihen esimerkiksi rentouttamalla kyseinen kehonosa. Voit myös kuvitella mielessäsi, miten tilanne ihanteellisesti menisi.

❤ Pelottavassa tilanteessa viesti itsellesi turvan merkkejä. Keskity hengitykseesi (voit asettaa toisen käden alavatsalle ja toisen rinnan päälle), silittele itseäsi lempeästi tai ota voima-asento.

Miten käsitellä pelkoa lasten kanssa?

❤ Auta lasta tunnistamaan ja nimeämään tunne kysymällä lapselta mikä häntä pelottaa tai mistä hän pelästyi. Sanoittaminen luo pohjaa pelkojen tunnistamiselle ja sitä kautta myös käsittelylle.

❤ Kuuntele lapsen pelkoja ja rauhoittele lasta. Vaikeita tilanteita kannattaa kohdata yhdessä vanhemman kanssa käsi kädessä.

❤ Rohkaise lasta lempeästi kohtaamaan asioita, mutta älä pakota. Voit myös pohtia, mitä olisit itse lapsena vastaavassa tilanteessa kaivannut. Tarvittaessa voit myös sanoittaa oman kokemuksesi lapselle.

❤ Tässäkin asiassa oma esimerkki pelkojen kohtaamisesta ja käsittelystä toimii usein parhaiten

Kommentoi tähän alle tai instagrampostaukseen sun pelko, se on yksi askel niistä vapautumiseen!

Miksi tunnetaitoja kannattaa harjoitella?

Tunteet ovat kehomme keino viestiä meille erilaisista asioista. Ensisijaisesti ne tuntuvat kehossamme tuntemuksina ja fysiologisina muutoksina. Näiden lisäksi ne koetaan mielen sisäisinä kokemuksina. Tunteet näkyvät ulospäin mm. käyttäytymisestämme, kehonkielestämme, äänenpainostamme sekä kasvoiltamme.

Tarvitsemme tunnetaitoja kun kohtaamme asioita, joita sekä itsessämme, että ympäristössämme tapahtuu. Tunnetaitojen avulla tunnistamme minkälaisia tunteita tai tarpeita jokin tietty tilanne meissä herättää. Ne auttavat sietämään tunteita, jotta pystymme ajattelemaan ennenkuin lähdemme toimimaan niiden pohjalta. Tunnetaitojen avulla säätelemme tunteiden voimakkuutta meissä ja ilmaisemme, puramme ja käsittelemme tunteitamme ja tarpeitamme rakentavalla tavalla. Tunnetaidot pitävät sisällään myös itsemyötätunnon ja voimaantumisen voimakkaiden kokemusten tai tuntemusten jälkeen.

Hyvä uutinen on se, että kaikkia edellä mainittuja taitoja voidaan harjoittaa ja vahvistaa. Mitä aiemmin taitojen harjaannuttaminen aloitetaan, sitä syvemmälle ne meissä juurtuvat ja sitä vähemmän joudumme toivottavasti aikuisena käsittelemään sisälle padottuja tunteita. Koskaan ei kuitenkaan ole liian myöhäistä ja siksi uskon, että tunnetaitojen harjoittelu on yhdessä kasvamista. Vierekkäin ei vastakkain.

Niinkuin monessa muussakin asiassa, myös tässä, kertaus ja toistot ovat oppimisen perusta, jotta tunnetaidot juurtuisivat osaksi omaa identiteettiä. Oman keskeneräisyyden hyväksyminen ja kokeminen antavat aitoa kosketuspintaa tunnetaitojen harjoitteluun jossa on tilaa ihan kaikille tunteille.

P.S. ota yhteyttä jos olet kiinnostunut tunnetaitoryhmistäni

Tervetuloa Jemmasen blogiin

Tervetuloa Jemmasen blogiin!

20180125_162035


Kivaa että teet matkaa kanssamme. Olen Emma, yrittäjä Jemmasen takana. Teen tätä matkaa yhdessä kuvassa olevan määrätietoisen neljävuotiaan itseni kanssa, koska tunnetaitojen harjoittelu on yhdessä kasvamista.

Tässä blogissa jaan ajatuksia työstäni ja siihen liittyvistä aiheista. Kerro kommenteissa, jos sulla on mietityttää joku aihe tai asia, jossa voisin olla avuksi.

P.S. somesta löydät meidät käyttäjätunnuksella @jemmanen sekä Instagramista että Facebookista.

%d bloggers like this: